lauantai 13. helmikuuta 2016

Kuukausittaista kirjoittelua

Satakunnan Viikon kuukausilehtikin ehätti tässä taas ilmestyä. Nyt tuntuu, että aika kuluu aivan liian vauhdilla, sillä eihän siitä ole kuin hetki, kun kirjoitin samasta aiheesta...

Tässä linkki tuohon lehteen ja tekstikin ohessa.
http://www.satakunnanviikko.fi/digilehti/satakunnan-viikko-kuukausilehti

Kiirettä pitää, mutta silti syödään

Niin, taitaa olla ihan itse aiheutettua kiirettä, mutta jotenkin se vaan pitää minut “virkeänä”. Harrastusten parissa on ollut iso tapahtumajärjestely käsillä ja sen osalta moni aikaraja osui samoihin aikoihin tämän tekstin kirjoittamisen kanssa. Miten sitä sitten kaiken ehtii, miettii varmasti moni. Vastaus on minun kohdallani järjestelmällisyys ja priorisointi. Taidan myös olla vain sitä ihmistyyppiä, joka saa energiansa pienestä kiireestä ja siitä, että pitää hoitaa paljon asioita samaan aikaan.

Kuntosaliharjoittelu on joka tapauksessa edennyt samaan tahtiin kuin tähänkin saakka ja otinkin nyt tavoitteeksi hiukan kiristää tahtia, kunhan tämä edellä mainittu tapahtuma on saatu hoidetuksi ja järjestetyksi. Salilla olen saanut selvästi parempia suorituksia ja tuloksia aikaiseksi kuin projektini alussa, mutta jotenkin olen ollut aavistuksen alavireinen. Koen, että minusta olisi parempaankin. Tämän vuoksi pitää varmaan lisätä hiukan tuota liikuntaa vielä nykyisestä ja koittaa ahkeroida enemmän. Palaveri personal trainerin kanssa on varmasti myös tarpeen. Ominpäin en voi ryhtyä mihinkään isoihin muutoksiin, sillä sitä varten ovat ammattilaiset.

Ongelmiakin on ollut, mutta ei onneksi ihan mahdottomia. Polveni eivät ole tykänneet kaikesta, mitä on ohjelmaan kuulunut ja nyt joudun hakemaan tavallaan uutta tapaa ja uusia liikkeitä jalkatreeneihin. Kullanarvoiseksi osoittautunut lihashuolto on otettava päivittäiseksi rutiiniksi ja siihen on onneksi olemassa erilaisia apuvälineitä, kuten esimerkiksi hierontarullat. Rullauksen avulla koitan siis saada autettua noita polvia ja sen myötä sitten pitäisi lihaskuntoharjoittelunkin taas sujua paremmin. Aika näyttää miten onnistun.

Ajattelin kirjoittaa myös henkisestä puolesta tähän projektiini liittyen, mutta sitä on aika vaikea itse arvioida. Läheiset toki ovat olleet sitä mieltä, että mm. opittuani syömään oikein ja säännöllisesti, on nälkäränkkäilyt vähentyneet. Minullahan oli paha tapa syödä liian vähän ja liian harvoin, joka taas aiheutti verensokerien heittelyä laidasta laitaan ja siitä seurasi aina tuo nälkäränkkä. Tunnistatko saman itsessäsi?

Säännöllinen ruokailu, puhdas ruoka ja oikeat annoskoot ovat erinomaisen helppo tapa kohentaa omaa olotilaa. Jos hiukan poikkean tuosta totutusta ruokarytmistä, jonka olen nyt hiljalleen oppinut, huomaan sen heti yleisvoinnissa. Suosittelen siis lämpimästi tarkastelemaan sitä omaa päivittäistä syömistä, vaikka ihan parin päivän ruokapäiväkirjan avulla. Voit nähdä hyvin helposti, missä sinulla olisi muutoksen tarvetta. Laadukkaan ruuan tekeminen ei kestä yhtään sen kauempaa kuin einesten lämmityskään tai hampurilaispaikan drive in -jonossa odottaminen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se on nyt tarkistettavana ja julkaistaan mahdollisimman pian.